Perjantai-aamuna

Hei!
Päästiinhän sitä näin pitkälle, ihan perjantaihin...
Olen väsynyt, lapset ovat väsyneitä...mutta onneksi huomen aamuna jokainen voi nukkua pitkään.
On kaunis aurinkoinen aamu, Kiitos Taivaan Isälle.
Pitäisi kävellä postiiin, mutta pitää odottaa, että hiukseni kuivuu,suihkun jälkeen.
Tavallista perjantai aamun töitä, pesen pyykkiä ja pitää silittää kuivia pyykkejä...jaa olen vanhan ajan äiti tyynyliinat ja pyyhkeet tykkään silittää ja muitakin vaatteita...
Viikon päästä olemme matkalla etelään, jos Herramme sen suo.
Salme

Maaliskuulla.

Amulla kuuntelin radiota ja aihe oli "Varokaa Maaliskuun silmiä"
Pysähdyin ajattelemaan tuota lausetta...todellakin on syytä varoa Maaliskuuta, se on arvoituksellinen kuukausi.
Eilen oli kirkas kaunis päivä, yöllä oli satanut jääräntää, etelä Manitobassa oli todellinen talvimyrsky,varotus monille teille menemästä.
Eilen tunsin sääliä pieniä tyttären poikia katsellessa. Vanhempi 8 vuotias, otti lapion olkapäälleen ja lupasi mennä järven jäälle tekemään itselleen luistelu aluetta. Seurasin häntä katseellani. Siellä hän alkoi lapioimaan lunta,pikkuveljen seisoessa luistimet jalassa ja odottaen milloin se määrätty alue olisi lumesta vapaa.
Vihdoin äiti meni sinne katsomaan ja pyysi pojat sisälle. Kysyin sitten pojilta näkivätkö he jäätä ollenkaan...oli kai sen verran saaneet lunta pois, että jäätä näkyi. Ajattelin jos tuo sydämeni antaisi luvan menisin lapioimaan heille pienen alueen missä saisivat luistella...no ehkä ensi vuosi on parempi.

Sunnuntai-iltana!

On ollut pilvinen päivä ja lunta on satanut hiljalleen.
Oscarien jako alkaa kohta. Olin niin iloinen kuullessani että lyhyt filmi mihin poikani teki musiikin Kirjeitä Karjalasta "Letters from Karelia" oli Torontossa valittu parhaaksi filmiksi. Olen iloinen siitä.
Ari on niin vaatimaton ei hän pidä isona ansiona että hän teki musiikin siihen, mutta ajattelen se on suuri tekijä hyvä musiikki filmissä....Kun aljoin odottamaan Aria, lääkäri sanoi, että pitää keskeyttää raskaus.
Kauhistuin ajatusta...kyselin toisilta mitä teen...moni sanoi tottakai teet kuten lääkäri määrää...vain isä vainajani sanoi "Herra on antanut sinut tulla raskaaksi,Häneltä on elämä,Hän pitää sinusta huolta" Otin pienen maalaiskylän lääkärin ja hän kysyi mikä leikkaus minulle on tehty, sanoin , että en oikein osaa selittää...ja hän ei kysellyt enempää...odotus aika oli yhdeksän kuukautta ja yksi viikko ja sain pienen pojan 2.500kg ja hän oli sininen syntyessään....mutta jonkun viikon päästä hän oli normaalin värinen ja kaunis vauva...nyt iloitsen kaksin verroin hänen saavutuksistaan ja mitä ikinä hän tekee...hän on Jumalan lahja minulle, kuten kaikki viivi tyttöänikin on .Kiitos Herralle.!
Jokainen hengen veto on Jumalan lahja meille kaikille...Salme

Ruusuryijy

Ajattelin laittaa yhden runoni mikä kuvaa hetkeä milloin olin nuori morsian,monta, monta vuotta sitten.

Ruusuryijy.

Tunsit vapisevat jalat, painavan ruususi nukkaa.
Kuulit onnen valat, vai menikö sanat nuo hukkaan.

Lupasitte rakastaa ainiaan ja toistenne kuormia kantaa.
Aina toistanne tukea sekä erheenne anteeksi antaa.

Ruusuryijy sä kuulit kaiken tuon,sanat painoit ruususi muistikammioon.
Näit kaksi nuorta, mi elämäänsä aloittaa,tiedät,he ovat heikot, tahdot heitä voimistaa.

Nyt tunnet kädet nostaa sinut, kantaa hiljaa pois...
Taas naulataan seinään...vain hetken morsiusryijy olla voit.

Nuoret käsikättä elonsa alkaa,eivät saarnasta kyllä muista montakaan sanaa.
Mutta ruusuryijy seinällä yksinään...kaikki sanat vakaat säilyttää.

Niin vuosia on kulunut paljon siitä ,kun tein tuon ryijyn.Nyt se koristaa vanhemman tyttäreni seinää.
Olen yrittänyt tehdä jokaiselle oman ryijynsä,ja joka ryijyllä on oma tarinansa.
Aika kuluu ja me kaikin vanhemmumme yhtä aikaa...huomaamatta.
On kaunis Maaliskuinen päivä,aurinko paistaa kirkkaasti...mielen uudistaen ja antaa meille voimaa uuteen tulevaan armonpäivään.
Salme.